perjantai 19. joulukuuta 2014

19. luukku: Täydellinen lemmikki

"Minulla on mahtava koira. Se on puoliksi labradorinnoutaja
ja puoliksi pitbull. Oiva yhdistelmä. Toki se saattaa puraista
jalkani irti, mutta se tuo sen varmasti takaisin."

-Jimi Celeste, yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä ja valokuvaaja-

(Teksti poimittu kirjasta Mustin tassukirja kaikenkarvaisista koirista, Atena 2012)

-Noora

torstai 18. joulukuuta 2014

18. luukku: Suosikkiblogeja

Paitsi että itse kirjoittelen koira-aiheista blogia, niitä tulee myös luettua paljon. Mulla on joitakin kestosuosikkeja, jotka on pakko käydä vilkaisemassa aina jokaisella lukukierroksella, ja kokosin niistä joitakin joulukalenterin 18. luukkuun. Käykää ihmeessä tutustumassa, suosittelen lämpimästi!



Blogin pääosassa pyörii reilun vuoden ikäinen käyttölinjainen australianpaimenkoira Ilo, joka on blogin kirjurina toimivan omistajansa Jennyn ensimmäinen oma harrastuskoira. Tämä blogi on siitä hauska tapaus, että seurasin Jennyn pentukuumeilua hänen vanhan bloginsa puolella jo ennen kuin Ilon emä edes astutettiin. Jäin koukkuun ja Ilon tarinaa olen siis seurannut aivan alusta saakka. Upeita kuvia, mielenkiintoisia postauksia ja rehellistä pohdintaa. Ennen kaikkea ohjaaja ja koira ovat hienosti toisilleen sopiva pari, ja se näkyy kaikessa.



Toinen lemppari on cockerspanielineiti Jedin ja kavereidensa Raxu-sheltin ja Rudolf-huskyn blogi. Jedin kanssa tehdään agilityä ja hurjan taitavan spanielin menoa radalla on ilo seurata, erityisesti sen vuoksi, että kyseessä sattuu olemaan "oman" rotuinen koiruus. Se spanielienergian määrä on vain jotain niin aitoa, ja blogia seuratessa Jedistä huomaa, ettei tekemisen riemu ja into ihan helpolla lopahda.


Sileäkarvaisen collien Pongon blogia on myös tullut seurattua jo jonkin aikaa. Pongo ja omistajansa Tiina ovat niinikään aloitteleva kisakoirakko, agilityssä he ovat edenneet jo kakkosluokkaan ja muina lajeina Pongon kanssa tehdään myös tokoa ja rallytokoa. Myös näyttely- ja mätsärikehät ovat tulleet tutuiksi. Todellinen monitoimikoira, joka tekee omalla tyylillään!

Näiden lisäksi löytyy monta muutakin ihanaa blogia, tässä katsauksessa esiintyvät vain ne, joiden kirjoittajia en itse tunne. Lisää luettavaa löytyy tuolta oikealta Linkit-sivulta!

-Noora




keskiviikko 17. joulukuuta 2014

17. luukku: Koiranomistajan jumppaohjeet

Miksi tuhlata rahoja kuntoilulaitteisiin, jos omistaa koiran? Sen kanssa voi nimittäin kuntoilla paljon enemmän kuin vain kävelylenkkien verran, vaikkemme sitä ehkä tiedostakaan. Moni on näitä varmaan jo kokeillutkin... :D

Sisäreidet
Laita koiran lempilelu reisien väliin. Purista niin lujaa, ettei koira saa vedettyä sitä pois. Älä tee tätä paljailla reisillä, ellet halua niihin purujälkiä.

Ylävartalo
Nosta koira sohvalta, sängystä tai kukkapenkistä. Toista, toista, toista. Ikääntyvää koiraa voi nostaa sohvalle, sänkyyn, autoon ja niin edelleen.

Lihasten hallinta
Anna koiran loikkia pitkin pihaa ja hypätä vauhdikkaasti suoraan syliisi. Yritä olla kaatumatta. Useamman koiran omistajalle: pudota kaikki koirat sylistäsi ja kiirehdi vastaamaan puhelimeen ennen kuin se lakkaa soimasta.

Kädet
Heitä palloja, heitä vinkuleluja, heitä frisbeetä... Toista, kunnes alkaa oksettaa.

Hauikset
Vedä narua, vedä leluja, vedä sukkia... Toista, kunnes väsyt tai koira antaa periksi. (Kaikki tietävät, kumpi tapahtuu ensin.)

Käden hallinta
Poista vieras esine suljettujen leukojen välistä. Tätä harjoitusta suosivat erityisesti pentujen omistajat. Toista. Tämä on tarkkaa touhua. Liikkeitten pitää olla nopeita ja täsmällisiä, jotta vältytään lääkärireissulta.

Pohkeet
Laita pyöreä esine nilkkojesi väliin ja anna koiran vetää samalla, kun itse pidät esinettä nilkoillasi paikoillaan. Tämä harjoitus sopii vain lujaluisille ihmisille ja pienille koirille. (Oletko muistanut syödä tarpeeksi kalkkia?)
Vaihtoehto: juokse koiran perässä, käytä hyväksesi jokainen mahdollisuus. Niitä on rajattomasti. Kaiken kokoisia koiria voi käyttää tähän harjoitukseen.

Niskalihakset
Yritä välttää saamasta koiran kieltä korvaan, suuhun tai nenääsi. Tämä on koko elämän mittainen kunto-ohjelma. Koira ei ole koskaan liian vanha tai heikko antamaan kielisuudelmaa silloin, kun sitä vähiten osaa odottaa!

(Poimittu kirjasta Hauvahauskaa, toimittanut Pirkko-Liisa Perttula, kuvittanut Harri Pakarinen.)

-Noora

16. luukku: Tahdotko jakaa elämäsi otuksen kanssa, joka...

-pitää aina tarjoamastasi ruoasta?
-lähtee kanssasi ulos milloin, mihin ja miten pitkäksi aikaa tahansa?
-suojelee sinua?
-loikoilee sängyssäsi ja lämmittää jalkojasi?
-ei koskaan arvostele sinua tai ulkonäköäsi?
-on sitä mieltä, että kaikki, mitä sanot, on tärkeää ja kuulemisen arvoista?
-rakastaa sinua aina?

Jos vastasit vähintään viiteen kysymykseen kyllä, taidat tarvita koiran!

(Poimittu kirjasta Hauvahauskaa, toimittanut Pirkko-Liisa Perttula, kuvittanut Harri Pakarinen.)

Pahoittelut kuudennentoista luukun myöhästymisestä, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
-Noora

maanantai 15. joulukuuta 2014

15. luukku: Lempikuviani

15. luukku paljastaa teille omat lempparikuvani Depistä ja Jasusta. Yritin vähän karsia, vaikka näitä kyllä riittäisi!

 Tiinan pojista ottama, blogin bannerikuvan virkaa toimittava
otos on kestosuosikkini. Mulla on tästä taulusuurennoskin
seinälläni :)

 Höhlät ilmeet, joista näkee kysymyksen:
"Joko tuon juuston saa ottaa?"

Seuraavat kaksi kuvaa ovat lemppareita, koska ovat taustaltaan ja valoltaan ihania, ja pojat ovat niissä ihan itsensä näköisiä.






Tämä taas kuuluu Jasun bravuuri-ilmeisiin :D


Ihana yhteispose meidän uintipaikalta

Loput kuvat ovat Tiinan napsimia: poikien yksilöposet ovat mahtavia, ja viimeisenä on tunnelmaltaan ihana yhteiskuva meistä (ja itse asiassa myös tuorein yhteiskuva meistä, puolentoista vuoden takaa... Pitäisiköhän asialle tehdä jotain? :D)






-Noora

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

14. luukku: Mistä spanielin nimi tulee?

Joulukalenterin neljästoista luukku paljastaa spanieli-nimen taustaa. Itsellekin spanieli-ihmisenä mielenkiintoista luettavaa!

Mistä spanielin nimi tulee?

"Vuonna 1066 ranskalaiset valloittajat veivät mukanaan Englantiin koiran, joka oli vasta rantautunut heidän kotimaahansa ja jonka he uskoivat olevan peräisin Espanjasta. Tämän vuoksi ranskalaiset kutsuivat koiraa nimellä espaigneul (mikä tarkoitti keskiaikaisella ranskalla "espanjalaista".) Sana äännetään täysin samoin kuin eglannin "spaniel". Sittemmin englannin "spanieli" on levinnyt lainasanana useimpiin eurooppalaisiin kieliin, myös suomeen."

(Teksti poimittu kirjasta Mustin tassukirja kaikenkarvaisista koirista, Atena 2012)

-Noora

lauantai 13. joulukuuta 2014

13. luukku: Ihanteellinen koiranesittäjä

Yleensä koiranäyttelyissä keskitytään koiran arvosteluun ja sen vertaamiseen rotumääritelmään. Mutta entä me kaksijalkaiset? Joulukalenterin 13. luukusta löytyy esittäjän "rotumääritelmä", joka kaikessa humoristisuudessaankin sisältää varsin paikkansapitäviä seikkoja!

Ihanteellinen koiranesittäjä

Yleisvaikutelma
Ihanteellinen koiranäyttelytaluttelija käyttäytyy kuin seurakoira, on ominaisuuksiltaan kuin jahtikoira, päättäväinen kuin terrieri, ulkonäöltään kuin sylikoira ja joustava kuin sekarotuinen koira.

Pää
Kaikenmuotoiset päät ovat sallittuja, mutta pään pitää olla pystyssä ja sen sisällä tulee olla tietokone, joka hetkessä arvioi tuomarin.

Silmät
Hieman kierot silmät ovat parhaimmat. Toinen silmä kohdistuu koiraan, toinen tuomariin.

Suu
Vapaavalintainen, mutta valmis nopeasti haukkumaan tuomarin ja keksimään selityksiä huonoon menestykseen.

Kädet
Lihaksikkaat, jotta niillä jaksaa kantaa häkit, kassit, pöydän ja koirat.

Selkä
Suurirotuisten esittäjällä selän pitää olla vahva, pienikokoisten rotujen esittäjälle riittää, kun selkä on taipuisa.

Jalat
Pitää jaksaa seisoa ja kävellä paljon.

Väri
Melkein kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja. Kateudenvihreä ja raivonpuna voivat kuitenkin johtaa näyttelystä diskaamiseen.

(Teksti poimittu Hauvahauskaa-kirjasta, toimittanut Pirkko-Liisa Perttula, kuvittanut Harri Pakarinen.)

-Noora