keskiviikko 20. elokuuta 2014

World Dog Show 2014 - Toinen päivä 9.8


Hotellissa Tikkurilassa vietetyn yön jälkeen suunnattiin lauantaiaamuna takaisin Messukeskukselle. Paikallisjunat ovat varsin kätevä keksintö, näin olivat todenneet muutkin, sillä hotellissamme oli paljon koiravieraita :) Kakkospäivä oli myös varsin roturikas päivä, sillä kehissä pyöri paljon sellaisia rotuja, joita halusin ehdottomasti nähdä.

Aamu aloitettiin afgaaninvinttikoirilla. Ihailen tätä eleganttia rotua kovasti, valitettavan harvoin olen sitä ehtinyt rotukehällä käydä katsomassa. Nyt oli aikaa, ja seurailimme tovin afgaaniurosten arvostelua. Olin tehnyt edellisenä iltana lunttilapun, mitä piti nähdä ja mihin aikaan :D Kuvia afgaaneista ei ikävä kyllä ole, sillä urosten CACIB-kisaan mennessä piti jo vaihtaa rotua ihan toisenlaiseen!

Seuraavana lunttilapussa olivat vihikoirat. Olin lupautunut jo aiemmin kuvaamaan Marizan ja Leila-vihin kehän, joten lyöttäydyttiin sitten yksiin Maple Bay-vihiporukan kanssa. Onhan tuokin rotu melkoisen persoonallinen, en ehkä itselle ottaisi, mutta ihana niitä on rapsutella!

Marizan ja Leilan (C.I.B FI&LV Ch, Multi Winner Maple Bay Nosmoke Nofire) tulos oli VAL/ERI 3, ja koska paikalla oli kaksi Leilan pentua, saatiin kasaan myös Maple Bay-kasvattajaryhmä. (Maailman Voittajassa kasvattajaluokassa saa olla 3-5 koiraa, Suomen säännöillä niitä on oltava aina neljä.)

Vihikoirien ROP-kasvattaja
Kennel Maple Bay, om. Tiina Laukkanen
Luokassa esiintyneet koirat vasemmalta:
FI&LT Ch LVJV-12 Maple Bay True Keeper Brillo "Torspo", om Johanna Kujanpää
Maple Bay Truth Or Dare "Shmi", om. Inka&Oona Korhonen
C.I.B FI&LV Ch Multi Winner Maple Bay Nosmoke Nofire "Leila", om. Tiina Laukkanen


Kunnostauduin siis jälleen kuvaajana/videoijana sekä Marizan apukäsinä. Oli hauska nähdä, kiitos koko Maple Bay-porukka ja Mariza seurasta!


Vihikehältä hypättiin hetkeksi seuraamaan petit basset griffon vendeeneja. Toinen rotu, jota ihailen suuresti! Ovat jotenkin niin karismaattisia. Voittanut uros oli todella hieno!


 CACIB, WW-14 Caramel Apple Van Tum Tum's Vrijendes, om. Gwen Huikeskoven, Hollanti
VARACACIB Pink Panther Van Tum Tum's Vrijendes, om. Gwen Huikeshoven, Hollanti



 Yleiskuvaa hallista
Seuraava etappi oli cairnterrierikehä. Paikalle tullessamme siellä oltiin jo narttujen puolella menossa, joten päätettiin seurata kehä loppuun ja ottaa parit kuvat. Osa luokista oli niin isoja, että ehdin käydä välissä shoppailemassakin :D


 Narttujen SERT-kisa:
SERT, VARACACIB Tribun's Famous House Of Dagmar
om. Ewa Söderwall ja Louise Dufwa, Ruotsi
VARASERT Blackrebel's Miss Nobody
om. Nina Rainoma ja Riina-Kaisa Niemi 


ROP, WVW-14 Janettan Sarimont, om. Katja Juvonen
VSP, CACIB, WW-14 Bewille's Ohanna, om. Tanja Kolari
Tästä matka jatkui ostosten ja hyvän ruuan kautta jälleen ryhmiin isolle kehälle. Alla vähän tunnelmia sieltä:


Lauantain paras pari-kilpailu


Parhaan veteraanin valintaa


Näin täyteen iso kehä tuli lauantain parhaan
kasvattajaryhmän valinnassa

Pakollinen turistikuva WDS-mainoksen alla :D

Illan ryhmien jälkeen oli jälleen suuntana Tikkurila ja hotelli. Viimeisestä päivästä tulossa reportaasi piakkoin!

-Noora

sunnuntai 17. elokuuta 2014

World Dog Show 2014 - Ensimmäinen päivä 8.8


Varsin kauan odotettu viikonloppu koitti lopulta: Maailman Voittaja 2014 Suomessa, Helsingissä. Itselläni on ollut tämän näyttelyn juliste seinällä sellaiset kolme-neljä vuotta, joten lienee helppo uskoa, että ei juurikaan harmittanut perjantaiaamuna nousta viideltä ja lähteä junalla kohti Helsinkiä!

Tähän väliin todettakoon, että Maailman Voittajassa mentiin FCI:n säännöillä, jotka poikkeavat omista näyttelysäännöistämme jonkin verran: SA:ta ei jaeta, ja MV-titteli on sidoksissa CACIBiin, eli CACIBin saanut koira otti myös Maailman Voittaja-Tittelin. Junnu- ja veteraanitittelit jaettiin normaalisti ERIn saaneille luokkavoittajille. ROP-kehässä oli kahden koiran sijaan kuusi, sillä kaikki tittelin saaneet koirat pääsivät kilpailemaan rotunsa parhaan arvosta. Näistä valitaan ROP ja VSP, eli yksi uros ja yksi narttu. Lisää voi lukea Koiramme-lehden numerosta 7-8/2014!

Perille päästyämme ensimmäinen rotu oli kaukasiankoira, joita oli ilmoitettu huikeat 66 kappaletta. Joukossa esiintyi myös tuttu junnuherra Tskaro Eyti "Jiri". Harmittavasti kuumuus vei tällä kertaa parhaan terän Jirin esiintymisestä, joten tuloksena oli EH. Oli kuitenkin ihana nähdä ja päästä rapsuttelemaan vähän isompaa kaveria :) Kaukkarikehällä viivyttiin sen verran lyhyen aikaa, että kuvia ei ehtinyt tarttua mukaan.

Seuraava kohde olikin sitten cockerikehä. Urokset arvosteli kotimainen tuomari Arja Koskelo ja nartut spanielispesialisti Frank Kane Iso-Britanniasta. Oli ilo nähdä, että edustusta oli paikalla kotimaan lisäksi muun muassa Ruotsista, Venäjältä, Puolasta, Liettuasta, Ukrainasta, Norjasta, Tanskasta ja Italiasta. Tuttujakin löytyi, Elisalla oli mukanaan kotona asustavat pojat Jason (Multi Ch Claremark Just For Fun), Manny (Multi Ch Haradwater My Valentine) ja iki-ihana Muzzy (Multi Ch PMJV-05 LVV-06 Rancecraig Scottish Gent). Kunnostauduin itse kehän seuraamisen lisäksi kameran takana ja kenneltyttönä :) Elisan poikien tulokset eivät tällä kertaa jättäneet kerrottavaa jälkipolville, nuo tuomarit kun ikävä kyllä menivät vähän väärin päin: brittituomari kun olisi tykännyt paljon enemmän Muzzyn, Mannyn ja Jasonin kaltaisista, maskuliinisista uroksista. Oli kuitenkin ihana nähdä poikia, kiitos Elisalle seurasta!!


 Multi Ch PMJV-05 LVV-06
Rancecraig Scottish Gent "Muzzy"
10v ja upeassa kunnossa
 
 
Ulkomaisessa seurassa suomalaiset cockerit menestyivät millä tahansa mittapuulla hienosti: kuudesta mahdollisesta tittelistä neljä jäi Suomeen! Kovimman tempun teki punainen uros Flyer's Zim Bean "Veeti". 9-vuotias veteraani näytti, millaista laatua kotimaiset cockerit ovat!


 C.I.B, FIN&EE Ch Multi Winner Flyer's Zim Bean "Veeti"
ROP, ROP-VET, WVW-14, BIS-VETERAANI
Kasvattaja: Paula Saarinen, kennel Flyer's
Omistaja: Milla Kaario
Onnittelut!
 
Huikea juttu. Kotimainen koira on ROP 187 cockerin joukosta! Veteraanivoittajatittelinsä tämä punainen herra päätti ottaa tyylillä: kun kerran voitetaan, niin sitten voitetaan isosti. Veeti huipensi päivän illalla isossa kehässä ollein kaunein kaikista perjantaina kisanneista vetskuista. Upea juttu rodulle ja kotimaiselle kasvatustyölle. 
 


Cockeriurosten CACIB-kilpailu:
CACIB, WW-14 Ozzie Black Petrs, om. Christin Nyman, Ruotsi
VARACACIB Line Sam Xclusive Diamond, om. Tord Lundborg, Ruotsi
 
 
Úrosten MV-titteli matkasi siis länsinaapuriin. Kuten kuvasta voi päätellä, Arja Koskelo mieltyi black&tan-värisiin :)



 SERT, CACIB, WW-14
Northworth Exact So Elegant
kasvattaja: Nina Kauhanen, kennel Northworth
omistaja: Elina Kosunen ja Nina Kauhanen
Onnittelut!
 
Narttujen MV-titteli jäi hienosti Suomeen, kuten nimikin jo sanoo, tälle varsin elegantille mustalle nartulle. Tuomari Frank Kane ei kerta kaikkiaan saanut silmiään irti siitä, joten sillä oli kunnia tuoda Maailman voittajasta kotiin sekä sertti että CACIB.



 ROP Flyer's Zim Bean, om. Milla Kaario
VSP, JWW-14 Francini's Moonlight Serenade, om. Cristian Marcellino, Italia

Narttujen junnumaailmanvoittaja onkin tuossa ROP-kuvassa, urosten junnumaailmanvoittajasta kuvaa ei valitettavasti ole, kun en ehtinyt kyseistä luokkaa nähdä. Maininnan arvoinen ehdottomasti, sillä sekin jäi Suomeen: JWW-14 Fenbrook Sure Fire Winners, om. Jonna Wäre, kasvattaja Taava Nevapuro/kennel Fenbrook.



 ROP-VET , WVW-14 Flyer's Zim Bean
VSP-VET, WVW-14 Cockergold Cool Blue Night, om. Anett Finnig & Mariann Korpi


 ROP-kasvattaja: kennel Flyer's, om. Paula Saarinen
 
 
Cockereiden jälkeen ehdin käydä syömässä ja tehdä ensikatsauksen myyntipisteille ja rotutorille. Sitten suunnattiinkin jo isolle kehälle odottelemaan ensimmäisten ryhmäkilpailuiden alkua!
 
Avajaisseremonia oli tanssiesityksineen ja Maamme-lauluineen todella juhlava, mutta kuitenkin elegantti ja liioittelematon. Monesti olen kuullut kritiikkiä Maailmannäyttelyistä ja muista suurista tittelinäyttelyistä, joissa musiikki ja muut ohjelmanumerot ovat olleet yliampuvia ja vieneet huomion pois olennaisesta. Tässä näyttelyssä pysyttiin omasta mielestäni tärkeimmässä juhlallisuuksista huolimatta: koirat olivat keskiössä. Tästä hieno esimerkki oli FCI: lipun tuonti isoon kehään. Sen sijaan, että lippu olisi tylsästi kulkenut ihmiseltä toiselle, sen toivat sisään Koirakoulu Kompassin neljä koirakkoa. He asettuivat muodostelmaan, ja jokainen koira kantoi lipun aina muodostelmassa seuraavana olevan koirakon ohjaajalle, joka antoi sen omalle koiralleen jne. kunnes lippu päätyi perille näyttelytoimikunnan johdolle.




 
Nämä Koirakoulu Kompassin koirakot vastasivat FCI:n
lipun tuonnista avajaisissa.
 
Ensimmäinen päivä oli hieno, ja sai kyllä kieli pitkällä odottamaan kahta seuraavaa! Niistä seuraa lisää pian.
 
-Noora
 
 


lauantai 9. elokuuta 2014

Mikkelin ryhmis

Viime sunnuntaina suuntasimme Mikkeliin ryhmänäyttelyyn neljän ihmisen ja yhden koiran voimin. Kyseessä oli siis Tinkan toinen junnuluokan näyttely, mun ja Annen lisäksi matkaan lähtivät iskä ja Maarit kannustusjoukoiksi.

Näyttelypaikalle päästyämme Tinka oli aluksi ihmeissään, mutta rauhoittui pian makoilemaan tyytyväisenä märän pyyhkeen alle. Viilennys oli selvästi hyvä idea :D

24 labradoria arvosteli kotimainen tuomari Viveca Lahokoski, joka oli itselleni aivan uusi nimi. Mukava tuomari, joka kirjoitutti todella pitkän ja kattavan arvostelun. Tinka oli kehässä oikein hyvä, mutta tuomarin tullessa koskemaan se on aavistuksen ujo (ei kuitenkaan väistä/pyri pois tilanteesta tms., vaan seisoo aloillaan ja pitää häntää alhaalla). Tuomarinpöydältä kesken arvostelun lentäneet tavarat vähän säikäyttivät, jolloin häntä painui hetkeksi koipien väliin. Liike oli kuitenkin tosi hyvä, samoin seisominen ennen tuota säikähdystä. Siispä lisää kopelointitreeniä ja häiriötä! Eloisuutta ja hännänheilutusta voitaisiin koittaa saada aikaan pienellä pallolla tai lelulla kehässä. Riehuttamista odotellessa ja kunnon iloinen meininki. Tätä testataan Heinolassa, lupasin Maailman Voittajasta ostaa Tinkalle jonkin oman pienen kehälelun ;)

Mikkeli RN 3.8.2014
Tuomari: Viveca Lahokoski, Suomi
labradorinnoutajanarttu Joenmäen Olivia "Tinka" JUN/EH 2
Arvostelu: "Erittäin hyvän tyyppinen, tässä vaiheessa hieman kevytrakenteinen nuori narttu. Toivoisin pehmeämmän ilmeen. Erinomainen kaula. Niukka eturinta, hyvä selkä ja takakulmaukset. Puutteellinen pohjavilla tänään. Tehokkaat sivuliikkeet. Tarvitsee vielä kehätottumusta esiintyäkseen edukseen."

Tämäkin tuomari tykkäsi yleisesti Tinkan tyypistä, ja vielä muutama kuukausi sitten arvostelussa ollut "pehmeä selkälinja, joka liikkeessä etumatala" oli vaihtunut kommenttiin "hyvä selkä". Nuori koirahan se vielä on, vasta 17kk, eli kehitystä tapahtuu vielä pitkään! Ja edelleen se on ihan yhtä ihana <3

Tinka viime syksynä mätsärissä

Tämän postauksen julkaisen hotellista Helsingistä: vihdoinkin Maailman Voittajassa!! Tästä showsta tulee myöhemmin kaikkinensa kolme postausta, yksi jokaisesta päivästä kuvineen. Tähän mennessä voin sanoa vain sen, että onhan tämä huikea spektaakkeli!

-Noora

torstai 7. elokuuta 2014

Superpäivä Kokemäellä

Vähän jälkijunassa tulee postaukset viime viikonlopun tuplasta, mutta tulee kuitenkin! Kahdessa osassa taas, nyt tarinaa Kokemäen ryhmiksestä ja pian perässä seuraa Mikkeli omassa postauksessaan.

Viime lauantaina siis otimme tyttöporukalla Minnan ja Reetan kanssa suunnaksi Kokemäen raviradan. Takakonttia miehittivät Pepi ja Tino, jotka molemmat oli ilmoitettu kehään: Pepi minun ja Tino kasvattajansa Paulan esittämänä. Minnalla oli meille lainatelttakin matkassa, luksusta! Reilu parituntinen matka ei tuntunut pitkältäkään hyvässä seurassa, ja telttakin saatiin kolmisin pystyyn ilman suurempia kommelluksia :D Meidän telttakuntaan liittyivät lisäksi Karjalaiset kera Helkan ja Valman, Tinon kasvattaja Paula sekä Pepin ja Valman poika Elmeri omistajineen. Oli muuten hienoa saada tavata Elmeri ekan kerran! Sanoinkin ääneen, että mihin aika on kulunut? Vastahan me Pepin kanssa aloitettiin pentuluokassa, nyt se on 3v ja kahden erittäin reippaan cairnpojan isä. Meillä oli isolla porukalla huippuhauskaa, eikä kukaan joutunut ampiaisen pistämäksi, vaikka mokomat kiusankappaleet meitä vähän häiritsivätkin. Ja millainen päivä meillä olikaan...

Kokemäki RN, 2.8.2014
Tuomari: Tapio Ranta, Suomi

Northern Island Cool As Snowheart "Elmeri" PEN/1 KP ROP-pentu

Stonepile Just Like Champ "Tino" AVO/EH 2

Zalimar Always Be Cool "Pepi" AVO/EH 3
Arvostelu: "Kookkaan puoleinen hyvät rungon ääriviivat omaava uros. Hyvä maskuliininen pää, kuitenkin kuono-osa voisi olla aavist. lyhempi. Hyvä kaula ja selkälinja, hyvä rungon malli. Riittävät raajaluusto ja kulmaukset. Hyvä karvanlaatu. Toivoisin näkeväni enemmän jaloutta ja ryhtiä liikkeessä."

Kaivomäen Valma Telluntytär "Valma" AVO/EH 3

Kaivomäen Amaranth Gingerline "Helka" AVO/ERI 1 SA PN1 SERT ROP !!!

 Pitäähän palkintoposessa katsoa kameraan, tuumaa Helka :)


 PN1 SERT ROP Kaivomäen Amaranth Gingerline "Helka"
om. Marianne &Pekka Karjalainen


 Helkan saalis!
 
Hurjasti onnea Ape ja Mari sekä Helkan että kasvattinne Elmerin menestyksestä!!! Meidän leirissä riitti riemua ja onnenkyyneleitä, se on varmasti sanomattakin selvää :) Elmerin, Helkan ja Tinon esittämisestä sekä sekalaisen sakkimme trimmauksesta ja siistimisestä vastasi Paula Kivilevo. Ja millä tavalla, jos handleri voi olla taikuri, niin tässä oltiin hyvin lähellä sitä!
 
Jäätiin sitten vielä odottelemaan ryhmäkehiä, ja siinä oli aikaa ottaa posekuviakin:


 Tino (Stonepile Just Like Champ, vasemmalla) ja
Pepi (Zalimar Always Be Cool) poseerasivat allekir-
joittaneen kanssa


 Mä ja pojat!

Ja toki isä ja poika-kaksikosta piti myös saada kuvat. Ensiksi poika...


 Northern Island Cool As Snowheart "Elmeri"
synt. 10.11.2013
isä: Zalimar Always Be Cool "Pepi"
emä: Kaivomäen Valma Telluntytär "Valma"
kasvattaja: Marianne Karjalainen, kennel Northern Island
omistaja: Kari Keränen


 Tästä nuoresta herrasta kuullaan vielä harrastuskentillä
ja näyttelykehissä!

...ja sitten isä:


 Zalimar Always Be Cool "Pepi" 3v


Pepi tarkkana :)
 
Huikea päivä!! Suurkiitos koko porukalle, eritoten Minna ja Reetta kyydistä, ruuista ja hysteerisistä naurukohtauksista! :D
 
-Noora

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Turistina Saarijärvellä

Menneen tuplaviikonlopun jälkimmäinen osa tulee tässä, eli turistipyörähdys Saarijärvelle kaikkien rotujen näyttelyyn. Cockerit, bortsut ja cairnit olivat olleet jo edellisenä päivänä, joten oli aikaa katsella muita rotuja kunnolla!

Ensimmäisenä suunnattiinkin kaukkarikehälle, missä treffattiin Anne ja Ulla sekä ihana junnuikäinen Jiri. Oli kiva nähdä tyttöjä ja kirjaimellisesti kasvanutta ja miehistynyttä Jiriä, jonka olin viimeksi nähnyt marraskuussa Jyväskylässä pentuluokassa. Jirille tuloksena oli JUN/EH 1 kivalla arvostelulla, ja puhuttiinkin, että se oli moisella helteellä oikein hyvä saavutus. Isolle koiralle, jonka lempikeli koostuu -20 asteesta ja lumituiskusta, tällainen keli on tosi raskas... Kiitos Annelle ja Ullalle seurasta, näkemisiin Helsingissä ensi viikolla!

Tskaro Eyti "Jiri" 1v 3kk kehässä Saarijärvellä

Kaukkareiden jälkeen me jatkettiin äidin kanssa kiertelyä ja iskettiin silmämme seiskaryhmän rotuihin. Ainahan mun silmää on tietyt kyseisen ryhmän rodut miellyttäneet, mutta nyt kun tuli katseltua tarkemmin mm. lk saksanseisojia, pointteria, weimarinseisojia ja bracco italianoa, tajusin kuinka upeita rotuja koko ryhmä on pullollaan. Sanoinkin, että aion ehdottomasti repiä jostain aikaa myös seiskaryhmän roduille Maailman Voittajassa ollessa!
Yhdestä rodusta tuli otettua kuviakin: weimarinseisoja (sekä pitkä- että lyhytkarvainen) on ollut erityisesti äitini silmää miellyttävä rotu jo pidemmän aikaa, ja ovathan ne vaikuttavan näköisiä. Molemmat Saarijärvellä kehässä olleet nartut pääsivät siis kamerani linssin eteen:
 PN1 SERT ROP Zilverein Summits Up at Metsätien
om. Marjaana Kinnunen, Pihtipudas


 PN2 VARASERT Metsätien Pallosalama
om. Anu Flyktman ja Ari Salpakoski, Vihtavuori
Ohjelmaan kuului luonnollisesti myös ostoskierros ja aivan tyhjin käsin ei tarvinnut kotiin lähteä! Mukaan tarttui hankinta, jollaista oon metsästänyt jo pitkään: Hurtan namipussi tietynlaisella kiinnityssysteemillä. Tässä namipussissa on sekä metallilenksu vyölenkkiin kiinnitettäväksi että muovinen hakanen taskunreunaan pujotettavaksi. Äärimmäisen kätevä handlatessa! Minnalla on Pepille tämänmallinen namipussi, jota oon kehässä käyttänyt ja todennut erittäin toimivaksi. Omassa Dogtazyn namipussissani on tuo muovinen hakanen ja sen lisäksi tarralenksu vyölenkkiin, mutta metalliklipsi on ehdottomasti luotettavampi. Taskunreunaan kiinnittäminen hakasella taas estää pussia heilumasta juostessa, jolloin pussin sisältökin pysyy kyydissä. Tuossa Hurtan pussissa oli myös sopivan napakka suu ja kiristyssysteemi: käsi mahtuu hyvin sisälle, mutta namit eivät lentele juostessa ympäriinsä. Hintaa tällä täydellisellä hankinnalla oli 16 euroa, ehkä vähän suolainen, mutta uskon sen kyllä haukkuvan hintansa. Sen verran usein tulee nykyään kehässä pyörittyä, ja varmasti tuo on ihan hyödyllinen myös muuta treenatessa.





Kehumani tuplakiinnityssysteemi: tähän saakka oon
onnistunut löytämään ainoastaan namipusseja, joissa
on vain jompi kumpi himoitsemistani ominaisuuksista.
Loppuviikosta onkin sitten vuorossa toinen tämän kesän tuplaviikonlopuista, kun lauantaina otetaan suunnaksi Kokemäki ja sunnuntaina Mikkeli. Molemmat handlerin roolissa, sillä Kokemäellä kehässä on Pepi ja Mikkelissä Tinka. Huippuviikonloppu siis tiedossa!
-Noora


maanantai 28. heinäkuuta 2014

Mustavalkoista menoa Helsingissä

Takana on äärettömän mukava, lämmin ja näyttelyntäyteinen viikonloppu, kun lauantaina urakoin bortsuerkkarissa Helsingissä ja sunnuntaina pyörähdettiin turistina Saarijärven kr-näyttelyssä. Tässä tulee juttua lauantain Helsingin reissusta, Saarijärvi seuraa perässä ihan lähipäivinä omassa postauksessaan. Yhdistettynä tulisi sellainen kilometripostaus kuvineen, ettei kukaan jaksaisi lukea :D


Lauantaiaamuna kello soi 5.00 ja varttia vaille kuusi hyppäsin kotipihasta Tuulan kyytiin. Hänen kanssaan tavattiin nyt ekan kerran, kyseessä on siis aiemmass postauksessa esittelemäni Kaapo-herran omistaja. Vaajakosken ABC:llä treffattiin Birgitta ja Julia, ja pakattiin koirat sekä itsemme Birgitan autoon. Suunnaksi Helsinki ja Tuomarinkartanon vinttikoirakeskus, missä SBCAK:n erkkari järkättiin Helsingin kaikkien rotujen näyttelyn yhteydessä. Yhdeksän maissa oltiin perillä ja erkkarikehät sijaitsivat vinttikoiraradan vieressä nurmella, pienen metsikön vieressä. Aivan loistava varjopaikka saatiin meidän leirille, siihen oli hyvä laittaa koirien häkit ja meille viltit maahan :) Ilman varjoa olisikin ollut melko tuskaisen kuuma, mulle riitti kehässä juokseminen auringon ottamiseksi!


Kehään vein siis neljä koiraa: Kaapon, Saran, Piikan ja Nitan tässä järjestyksessä. Tuomarina toimi Carolyn Ward, Iso-Britannia. Kuumuudesta huolimatta oli mahtavaa urakoida neljä koiraa, ja brittituomarilta meidän porukan EH-linjaa voi pitää ihan hyvänä saavutuksena.


Helsinki ER, SBCAK 26.7.2014
Tuomari: Carolyn Ward, Iso-Britannia


Sykerön Doc "Kaapo" NUO/EH 4
Arvostelu: "Head ok. Would prefer little darker eye. Good reach of neck. Level topline. Hind angulations ok. Needs settle on the move."


Kerrybrent NZ Crystal Sarah "Sara" AVO/EH
Arvostelu: "Good head, dark eye, good expression. Little short in neck and upper arm. Topline ok. Hind angulations ok. Well set and carried tail. Steady mover."


Alice vom Skuddenhof "Piika" VAL/EH
Arvostelu: ”Pretty head, dark eye. Well used ears. Good neck and good shoulders. Good topline. Good angulations behind. Well set tail. Good presentation. Sadly out of coat.”


Kalisha vom Skuddenhof "Nita" VET/EH
Arvostelu: "Head ok. Dark eye. Little bit short in neck. Shoulders would prefer better laid back. Would prefer a little bit more length in body. Topline ok. Hind angulations ok. Sound on the move."


Kaapo esiintyi muuten hienosti, mutta tuomaritätiä piti kovasti jännittää. Liikkui kuitenkin hyvin ja arvostellessa sain sen seisomaan kivasti ja unohtamaan jännittämisen. Lopulta saatiin vielä sijoituskin kolmen ERIn saaneen jälkeen ujostelusta huolimatta!


Sara pelitti kehässä myös kivasti, nakin voimalla sain sen liikkumaan reippaasti ja erityisesti seisominen oli tosi hienoa. Sara asettui itse ja vähän tarpeen mukaan korjasin. Kun meidät kutsuttiin yksilöarvosteluun, sain Saran aivan täydellisesti seisomaan tuomaripöydän eteen. Siinä kohtaa hieman harmitti kun tuomari vain jutteli kehäsihteerin kanssa ties kuinka pitkään vessojen sijainnista, vaikka esitin hänelle koiraa koko ajan... :D Onneksi Sara oli vireessä, eikä täydellinen seisominen jäänyt ainoaksi!


Seuraavana oli vuorossa Piika. Mulla ei oikeastaan muuta kommenttia olekaan kuin <3! Piika oli liikkeessä todella hyvän tuntuinen, selvästi parempi kuin Kotkassa reilu kuukausi sitten. Se eteni kuin juna raiteilla ja itse sain juosta ihan reippaasti mukana.


Ekan kerran kokeiltiin myös uutta seisottamistyyliä kehässä, ja heti arvostelussa kehuttiin esittämistä :D Koska itse olen suht pitkä ja Piika narttuna on pienikokoisempi kuin vaikkapa esittämäni urokset, se joutui aiemmin tuijottamaan kädessäni olevaa namia aika korkealle seisoessani sen takana. Tällöin sen etuosa vaikuttaa paljon kehittymättömämmältä kuin onkaan. Siispä tehtiin nyt niin, että käsken Piikan seisoa, jolloin se asettuu itse hyvin ja sen jälkeen pysyä paikallaan. Sitten siirryin itse kyykkyyn Piikan eteen, jolloin se sai katsoa mua luonnolliselta korkeudelta. Toimi! Piika esiintyi tällä kertaa bikineissä, ja se olikin ainut negatiivinen juttu arvostelussa. Syksyllä sitten mahdollisesti uudestaan, kun on enemmän karvaa! :)


Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä mentiin kehään Nitan kanssa. Vitsi että tykkään siitä, koko koira kaikkine piirteineen on jotenkin niin symppis :D Nitasta (8v 4kk) todella näki, miten sillä oli hauskaa kehässä. Liikkeessä ei tarvittu nakkia, pitkä hihna ja hanaa-menetelmä toimi paremmin. Seistessä Nita oli välillä sitä mieltä, että istuminen olisi kivempaa, mutta saatiin hyviäkin seisomisia aikaan.


Tiina vietti koko päivän koiria kuvaten, ja kaikki kuvat ilmestyvät vähitellen tänne: http://tiinakarvonen.kuvat.fi/kuvat/Koiranäyttelyt/Erkkari/sbcak2014/
Käykää kurkkaamassa!


Kaikkinensa huippukiva päivä, suurkiitokset siitä Birgitalle, Tuulalle, Tiinalle ja Julialle!!


-Noora

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Maailmanvoittaja 2014 - fiilistelyä

21 247 koiraa, jotka edustavat kaikkiaan 360 eri rotua. Järjestävänä maana Suomi, paikkana kotimaisen näyttelyväen pyhättö, Helsingin Messukeskus. Järjestävänä tahona Suomen Kennelliitto, joka on jo useina vuosina aiemmin osoittanut pystyvänsä järjestämään erittäin korkeatasoisia näyttelytapahtumia. Mielestäni tässä on ainekset kaikkien aikojen parhaaseen Maailmanvoittajaan.

Itselläni on ollut kyseisen näyttelyn juliste seinällä jo muutaman vuoden, ja kun h-hetkeen on enää muutama viikko, alkaa kuumotus olla jo melkoinen. Sitä lisäsi entisestään viime viikolla julkaistut rotukohtaiset ilmoittautumismäärät, joista käy ilmi kunkin rodun osallistujamäärä. Vietin yhden illan hyvin tiiviisti niiden parissa, ja täytyy tunnustaa, että välillä oli pakko turvautua Googleen: harvinaisimmista roduista en ollut koskaan kuullutkaan. Blogissa päätin julkaista fiilistelyn merkeissä tiivistetyn palasen noista rotutilastoista, kaikki tilastot löytyvät täältä: World Dog Show 2014 - ilmoittautumiset roduittain Tuolta näkyy myös, kuinka paljon kussakin rodussa on pentuja, uroksia ja narttuja.

(Huom! Koonnit ovat itse tilastojen tarkastelun jälkeen tekemiäni, eivät Kennelliiton kokoamia. Virheet ovat siis mahdollisia, joten kannattaa katsoa läpi nuo linkin takaa löytyvät alkuperäiset tilastot!)

Top 10: Suurilukuisimmat rodut

1. Suomenlapinkoira 526 kpl
2. Labradorinnoutaja 291 kpl
3. Kultainennnoutaja 274 kpl
4. Lapinporokoira 234 kpl
5. Kääpiöpinseri 215 kpl
6. Lyhytkarvainen chihuahua 207 kpl
7. Berninpaimenkoira 206 kpl
8. Kiinanharjakoira 200 kpl
9. Pitkäkarvainen chihuahua 199 kpl
10. Amerikanstaffordshirenbullterrieri 197 kpl


Ehdottoman positiivinen juttu kotimaisen rodun näkyvyydelle on suomenlapinkoirien aivan järjetön määrä. Myös lapinporokoira kiilaa suurilukuisimpien joukossa laskujeni mukaan neljänneksi, eli kotimaisten rotujen ilmainen osallistuminen on selvästi tehnyt tehtävänsä. Tässä vielä koonti kaikista kotimaisista roduista:

Suomalaiset koirarodut Maailmannäyttelyssä 2014:

1. Suomenlapinkoira 526 kpl
2. Lapinporokoira 234 kpl
3. Suomenpystykorva 165 kpl
4. Suomenajokoira 163 kpl
5. Karjalankarhukoira 103 kpl

Ehdottomasti täytyy käydä itsekin vilkaisemassa jotakin kotimaisen rodun kehää viikonlopun aikana!



Tällä areenalla valitaan kahden viikon kuluttua
maailman kaunein koira vuosimallia 2014. Kuva
vuoden 2011 Voittaja-näyttelystä.

Ja sitten ne "omat" rodut, jotka kiinnostavat itseäni eniten spektaakkelimaisen viikonlopun aikana:

Cockerspanieli 187 kpl
Bordercollie 91 kpl
Cairnterrieri 99 kpl
Kaukasianpaimenkoira 66 kpl
Labradorinnoutaja 291 kpl

Tässä vain muutamia, joita aion ehdottomasti olla katsomassa. Näiden lisäksi kiinnostaa vihikoirat (lupauduin kuvaamaan, kun Mariza ja Leila ottavat MV-kehän haltuun ;))  sekä esimerkiksi karvabassetit ja afgaanit, ja toki niitä harvinaisia ja norminäyttelyissä pienilukuisia rotuja olisi myös kiva nähdä. Kaukasialaisia en edes osaa kuvitella tuollaista määrää kerralla, kun tähän saakka olen nähnyt niitä korkeintaan 15-20 yhtä aikaa. Nuo kaikki 66 pitää ehdottomasti nähdä omin silmin, ja toki kannustaa kehään menevää tuttua kaukkariherraa :)

Cockereita en myöskään malta odottaa. Edustusta on kertynyt oikein kivasti, cockerit kun ovat 8-ryhmän kolmanneksi suurilukuisin rotu labbisten ja kultsujen jälkeen. Erityisesti ulkomailta tuleva edustus kiinnostaa kovasti!

Kaikki mahdollinen lisätieto Maailman Voittajasta, muun muassa eilen julkaistut arvosteluaikataulut, löytyy täältä: http://www.worlddogshow2014.fi/fi

Ennen MV-näyttelyä on edessä vielä vaikka mitä, kun Ristiinassa aloitettu näyttelyturnee saa jatkoa huomenna Helsingissä bortsuerkkarissa ja sunnuntaina Saarijärvellä turistina! :)

-Noora