perjantai 10. huhtikuuta 2015

Ulkoasuremppaa!

Blogille pitkästä aikaa kunnollinen ulkoasuremppa ja vähän myös sisältöpäivitystä! Merkittävin uudistus on blogin historian ensimmäinen ihka oikea banneri. Mulla ei sellaisen tekemiseen tekniikan ihmelapsen taidot riittäneet, joten tilasin bannerin Matildan banneripajasta (http://matskuntallielamaa.blogspot.com) ja lopputulos komeilee tuossa yläpuolella. Bannerin aineksina on käytetty Tiinan Depistä ja Jasusta ottamia upeita kuvia. Tykkään ihan hulluna, suuret kiitokset Matildalle!

Värimaailma ja muut pikkujutut ovat parhaillaan vielä testauksessa, mutta lähellä lopullista tulosta ollaan jo. Samalla päivittelen vähitellen sivujen sisältöä ja asettelua uusiksi, suurentelen kuvia ja teen muita pieniä hienosäätöjä. Tavoitteena toki saada kokonaisuudesta mahdollisimman ehjä, houkutteleva ja silmää miellyttävä. Palautetta otetaan vastaan!

Edit 12.4.2015: Remppa pikkuhiljaa valmis! Ulkoasu löysi lopullisen muotonsa. Sivujen kuvat on suurennettu, ja sisältöjä päivitetty sekä rakenteita muokattu hieman helppolukuisemmiksi.

-Noora

torstai 9. huhtikuuta 2015

Mikä ihmeen keltainen nauha?

Oletko joskus nähnyt ulkoillessasi keltaisen nauhan vastaantulevan koiran hihnassa? Seuraavassa avaan hieman, mikä moisen tarkoitus on, ja mistä idea on saanut alkunsa.


Mikä keltainen nauha on?


Kaikessa yksinkertaisuudessaan keltaisen nauhan tarkoitus on kertoa kanssakulkijoille koiran oman rauhan ja tilan tarpeesta. Sitä käytetään ilmaisemaan toisille koirakoille sekä ihmisille, ettei lähemmän tuttavuuden tekeminen koiran kanssa ole juuri nyt toivottavaa. Nauhan on tarkoitus edistää sujuvaa viestintää ohikulkijoiden ja toisten koirakoiden välillä jokapäiväisissä arjen tilanteissa, ja antaa näin jokaiselle mahdollisuus omaan rauhaan julkisilla paikoilla liikuttaessa.


Nauhan käyttäjäksi ryhtyminen ei vaadi minkäänlaisia toimenpiteitä, ja nauhan voi askarrella koiralleen mistä tahansa tarkoitukseen sopivasta materiaalista. Keltaista nauhaa saa käyttää vaihtelevasti oman mielen mukaan, kun kokee sen itse tarpeelliseksi.


Miksi sitä käytetään?


Millaisissa tilanteissa tällainen omasta tilantarpeesta viestivä nauha sitten on tarpeen? Esimerkkejä löytyy monia. Koira voi olla koulutustilanteessa, jossa harjoitellaan esimerkiksi hihnassa kävelyä, toisten koirien ohittamista nätisti tai vilkkaassa kaupunkiympäristössä kulkemista. Treeni- ja koulutustilanteissa on toivottavaa, ettei koirakon tekemistä ja keskittymistä häiritä. Koira saattaa ulkoilla toipilaana: esimerkiksi kennelyskätartunnan ehkäisemiseksi tai leikkauksesta toipuvan koiran lenkkirauhan takaamiseksi keltainen nauha on oiva apuväline.


Narttujen omistajat voivat käyttää keltaista nauhaa juoksujen aikana kertomaan toisille koiranomistajille, että pientä etäisyyttä on hyvä pitää. Näin säästetään niin omia kuin innokkaiden urosten omistajien hermoja. Arkuus vieraita kohtaan on myös yksi hyvä syy keltaisen nauhan käyttämiseen: jotta ongelmaa pystytään työstämään ja koira tuntee olonsa turvalliseksi, mahdolliset pelottavat tilanteet on pyrittävä välttämään.


Ei liity aggressiivisuuteen


Kuten niin moniin ideoihin ja toimintatapoihin, myös keltaiseen nauhaan liittyy harhaluuloja. Keltaisen nauhan käytön väitetään joskus viestivän koiran aggressiivisuudesta ihmisiä tai toisia koiria kohtaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä keltaisella nauhalla ei ole mitään tekemistä koiran aggressiivisuuden tai vihaisuuden kanssa. 


Idean taustoja


Keltaisen nauhan idean takana on kansainvälinen The Yellow Dog Project, joka sai alkunsa syksyllä 2012 kanadalaisen koirankouluttajan Tara Palardyn aloitteesta. Projektin ei aluksi ollut tarkoitus kasvaa kovinkaan mittavaksi, mutta käyttöä tällaiselle toimintatavalle todella tuntui olevan, ja nyt The Yellow Dog Projectin tavoite on saada keltaisen nauhan käyttö leviämään maailman jokaiseen maahan. Esimerkiksi Ruotsissa keltaisen nauhan puolesta on järjestetty niinikään oma kampanjansa Gulahund, jonka tavoitteena on tuoda keltainen nauha ruotsalaisten koiranomistajien tietoisuuteen ja edistää tavan kansainvälisyyttä. Suomessa ideaa vie eteenpäin Anna tilaa keltaiselle-kampanja, jonka polkaisi käyntiin viime syksynä turkulainen Johanna Vihermaa.


Keltaisen nauhan toimintatapa tunnetuksi


Suomessa keltaisen nauhan idea on vielä uusi, ja kampanjoinnin tarkoituksena on levittää tietoa sen tarkoituksista ja mahdollisuuksista. Suomi on maailman johtavia koiramaita, joten tämän kaltaiselle idealle löytyy taatusti tarvetta ja käyttäjiä kotimaisen koiraväen keskuudesta. Henkilökohtaisesti pidän ideaa erittäin hyvänä ja toivon, että se tavoittaa mahdollisimman monen suomalaisen koiraihmisen. Mielestäni keltaisen nauhan käyttö ja toimintaperiaate parantaisivat koirakulttuuriamme niin maanlaajuisesti kuin pienten arkipäiväisten tilanteiden osalta.


Mikäli olette ulkoilurauhan tarpeessa, kiinnitä reippaasti keltainen nauha koirasi hihnaan. Ja kerro ihmeessä ideasta kavereillesi treeneissä, lenkillä, Facebookissa tai vaikka blogipostauksessa.


-Noora


(Lähde: Koiramme-lehti 3/2015; Keltainen nauha = Mennääs ohi!)


    

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Spanieleista hirvikoiriksi

Monet lukijoista tuntevat mut oikeassa elämässä ja tietävät, että penkkiurheilu on lähellä sydäntäni. Monet tietävät myös suosikkijoukkueeni, jyväskyläläisen salibandyjoukkue Happeen, ja jotkut ehkä senkin, että Happee pelaa tänäkin vuonna miesten Suomen mestaruudesta. Myös Deppi ja Jasu pääsivät (joutuivat :D) mukaan kevään fanihuumaan, ja alla olevassa, meidän yhteisessä fanikuvassa spanieleista tuli hirvikoiria!


Fanijoukko toivottaa Happeelle onnea ja menestystä 
tulevana sunnuntaina alkavaan finaalisarjaan!

-Noora & Deppi ja Jasu

torstai 19. maaliskuuta 2015

Uusi alku ja ulkoasu

Uuden, keväisemmän ulkoasun myötä herätellään taas blogia henkiin! Kovin tuuliajolla on blogi viime aikoina ollut, tässä kootut selitykset: oma elämäntilanteeni ja se, että aiheet ovat olleet melkoisen vähissä. Näyttelykautta en ole vielä saanut avatuksi (kova hinku olisi jo!) ja erinäisistä sattumuksista, kuten lähipiirin influenssatapauksista ja omista koulukuvioistani johtuen olen nähnyt Deppiä ja Jasua viimeksi tammikuussa. Kamalaa miten aika kuluu! Tähän asiaan saadaan onneksi korjaus huomenna, kun pääsen pitkästä aikaa Korpilahdelle.

Pari muutakin aihetta olisi mielessä, joten kunhan saan maanantaina yo-kirjoitusurakan lopullisesti pakettiin, niin postauksia alkaa ilmestyä. Tulevana viikonloppuna olisi hirveästi kaikkea kivaa, mm. Korpilahden ja Lahden näyttelyt ja Showlink Pets-messut täällä Jyväskylässä. Näyttelyt joudun ikävä kyllä skippaamaan muiden menojen vuoksi, mutta messut kiinnostaisivat kyllä: paljon kaikkea koiriin ja muihin eläimiin liittyvää, näytöksiä sekä Kennelliiton järkkäämä pentunäyttely.

Pikaisiin kuulemisiin,

Noora

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Hengissä ollaan!

Melkoisesti venähti postaustauko taas vuoden vaihtumisen jälkeen! Loppulomasta en saanut aikaiseksi ja koulun alettua viimeisen lukiolukukauden kiireet lähestyvine yo-kirjoituksineen tulivat melko lailla suoraan syliin. Täällä kuitenkin ollaan, ja jotakin yritän bloginkin puolelle saada aikaiseksi, vaikka seuraavien muutaman viikon aikana mennään aika lujaa! :D

Vuosi on alkanut meidän osalta mukavasti. Deppiä ja Jasua en ole nähnyt aivan liian pitkään aikaan, viime viikolla oli tarkoitus mennä Korpilahdelle, mutten halunnut hakea ihmisväkeä vaivannutta flunssaa riesakseni juuri niiden edellä mainittujen kirjoitusten ja muun härdellin vuoksi. Lähiaikoina uusi yritys, poikia on jo ikävä!

Uuden vuoden kunniaksi isäni myös parturoi pojat ensimmäistä kertaa itse, kasvattajan muutettua Tampereelle. Kukaan ei saanut fyysisiä tai henkisiä vaurioita, ja lopputuloskin oli kuulemma ekaksi kerraksi suht siisti! Kuvallista todistusaineistoa seuraa toivottavasti pian. Haastetta aiheutti turkin runsaus ja pituus, sillä trimmausväli venähti normaalia pidemmäksi. Seuraava kerta lienee jo helpompi, kun välin pitää sopivan mittaisena. Itsenikin olisi tarkoitus harjoitella koneen käyttöä Depin ja Jasun kanssa, kotitrimmistä kun on kyse, niin kaikkia taiteen sääntöjä ei vielä tarvitse osata ;).


Näyttelykalenteria olen vilkuillut sen verran, että näyttelyvuosi 2015 startannee maaliskuussa. Tammikuiseen Turun kv-näyttelyyn en tänä vuonna tullut lähteneeksi, joten vuoden ensimmäinen näyttely lienee todennäköisesti joko Lahden kv tai toinen, niin sanottu ylimääräinen Turun kv. Aika näyttää :)

Älysin vasta muutama päivä sitten, että joulukuisen Messarin kuvat ovat vielä kokonaan julkaisematta! En viitsinyt tehdä niistä joulukalenterin luukkua, ja sitten koko homma unohtui ihan täysin. Yritän saada ne julki throwback-postauksen muodossa lähiaikoina!

-Noora

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuosi 2014 pähkinänkuoressa

Vanhaa vuotta on jäljellä vielä kymmenisen tuntia tätä kirjoittaessa, joten lienee hyvä aika kurkata hieman ajassa taaksepäin. Mitä vuosi 2014 piti sisällään?

Ensimmäisenä omien koirien vuosi. Se oli onnistunut ja piti sisällään paljon onnellista (sohva)koiranelämää. Jasu söi yhden antibioottikuurin anaalirauhasvaivoihinsa, ja siihen meidän tämänvuotinen sairaskertomus sitten jääkin. Erityinen ilonaihe ovat Depin silmät, jotka pysyivät ympäri vuoden hyvässä kunnossa: viime vuonna eritoten kesäaikaan sen silmät rähmivät paljon, mutta tänä vuonna tuo vaiva loisti poissaolollaan. Pojille tuli täyteen myös kahdeksan vuoden veteraani-iän rajapyykki (en vieläkään osaa ajatella niitä veteraaneina...), ja kypsää ikääntymistä on kyllä havaittavissa. Esimerkiksi aikaiselle aamulenkille pimeään lähtiessä pojat saa erikseen kutsua makuuhuoneesta, eivätkä ne enää välttämättä joka aamu ole ensimmäisinä jonossa ulko-ovella. Muuten lenkkeily ja ulkoilu maistuu entiseen malliin, samaten metsässä vapaana riehuminen. Järjen määrän lisääntymisestä en tiedä, sanotaanko näin ettei veteraani-ikä sillä puolella mitenkään hirvittävästi näy :D Samanlaisia höppänöitä ne on kuin ennenkin!

Vuodelta 2015 toivomme erityisesti terveyttä ja sitä, että sohvakoirien arki rullaa mahdollisimman hyvin ja ne saavat nauttia elämästään.

Kiitokset kuluneen vuoden trimmeistä ja muusta avusta kuuluvat Elisa-kasvattajalle!


Näyttelyvuosi 2014 piti sisällään 16 näyttelyä (tai laskutavasta riippuen 17, mikäli Messarin laskee kahtena näyttelynä), joissa pyörin niin turistina kuin handlerina. Vuoden rotuja olivat bordercollie, cairnterrieri ja labradorinnoutaja. Paljon mahtavia hetkiä eri porukoiden kanssa, sääolosuhteiden ääripäät Ruoveden jäätävän kylmästä vesisateesta Ristiinan ja Helsingin bortsuerkkarin polttavan kuumiin helteisiin. Pitkiä ajomatkoja, aikaisia lähtöjä, naurua ja iloa. Päällimmäisinä mieleen ovat jääneet Helsingin bortsuerkkari, jossa tuli henkilökohtainen yhden päivän handlausennätys neljän koiran esittämisen myötä sekä hieno reissu cairnporukalla Kokemäelle. Unohtaa ei sovi myöskään hetkiä Tinkan kanssa labradorikehissä ja kanssani marraskuussa viralliset kehät korkannutta Ruuta, jonka kanssa tuloksen metsästys jatkuu.

Tulevan vuoden näyttelykalenteri on vielä auki, yhtään en ole sitä vielä ehtinyt suunnitella. Varmaa on kuitenkin se, että myös vuonna 2015 tulen kehien laidoilla pyörimään. :)

Henkilökohtaisesti 2015 tulee olemaan itselleni iso vuosi ylioppilaaksi kirjoittamisen ja jatko-opiskelupaikan valinnan myötä. Elämänmuutosten keskelläkin yksi asia on aina varma - koirat pysyvät!

Suuri kiitos jokaiselle, joka on ollut mukana kuluneen vuoden aikana: kyydinnyt mua näyttelyihin, pitänyt ruoissa, tarjonnut telttaansa sadesuojaksi, pitänyt seuraa ja luottanut koiransa esitettäväkseni. On ollut hienoa jakaa kaikki hetket kanssanne. Kiitos!

Haluamme toivottaa kaikille onnea, menestystä ja terveyttä uudelle vuodelle 2015!
-Noora, Deppi&Jasu




keskiviikko 24. joulukuuta 2014

24. luukku: Hyvää joulua!

Blogijoulukalenteri tulee päätökseensä seuraavalla lumisella kuvalla, ja täällä näppiksen toisella puolella hiljennytään joulunviettoon. Suuri kiitos kaikille, jotka ovat luukkuja joulukuun aikana lukeneet, palautetta otetaan mieluusti vastaan!

Haluamme toivottaa kaikille oikein herkullista, rauhallista ja onnentäyteistä joulua!