torstai 16. heinäkuuta 2015

Bortsuerkkari 2015

Hieman jälkijunassa tulee juttua viime viikonlopun SBCAK:n erikoisnäyttelystä, mutta nyt on aikaa kirjoitella kun allekirjoittaneellakin loppui työt ja alkoi ansaittu loma!

Viime lauantai vietettiin siis Laukaassa bordercollieiden ja australiankelpieiden erikoisnäyttelyssä. Näyttely järkättiin Laukaan kaikkien rotujen näyttelyn yhteydessä keskusurheilukentällä. Itse saavuin paikalle suoraan mökiltä käsin, sieltä kun on Laukaaseen vain neljänkymmenen minuutin ajomatka. Päivää vietettiin porukalla oikein sopivassa näyttelysäässä, oli lämmin muttei liian kuuma. Vettäkin sain niskaan vasta pois lähtiessä matkalla autolle :D  Kehässä mulla oli Sara ja Nita veteraaniluokassa, ja bortsunartut arvosteli brittituomari Ann Jordan.

SBCAK:n erikoisnäyttely, Laukaa 11.7
Tuomari: Ann Jordan, Iso-Britannia

Kerrybrent NZ Crystal Sarah "Sara" VET/EH
Arvostelu: "8 year old bitch. A little overweight, which spoils her movement. Otherwise good proportion and well condition. Handled well."

Kalisha vom Skuddenhof "Nita" VET/EH, kutsu paras liike-kisaan
Arvostelu: "Sweet 9 year old, shown in nice condition. Nicely handled. Looks little short in neck, because of age and coat, maybe. When she moves, she flow around the ring."

Olin todella tyytyväinen noihin tuloksiin, brittitäti oli nimittäin aika tiukkaa sorttia ja jakeli runsaalla kädellä H:ta ja myös jokusen T:n. Molempien tyttöjen esiintymisestä olin myös tosi iloinen, ne menivät kehässä hienosti. Nitaa huvitti ennen kehää kaikki muut asennot paitsi seisominen, mutta kehässä sitten pönötettiin niin nätisti ja ryhdikkäästi. No, se on Nita :D Arvostelun viimeinen lause Nitan liikkeistä on hauskasti sanottu, ja hauskaa oli päästä pyörähtämään myös paras liike-kisassa. Sara jaksoi liikkua hyvin ja seisominenkin sujui. Ja toki tuomarin kehut esittämisestä lämmittävät mieltä myös! 

Kiitos Birgitalle, Saijalle ja Tuulalle hyvästä näyttelyseurasta ja eväistä!

Heinäkuulle mahtuu todennäköisesti toinenkin näyttely, turistireissuna vaihteeksi. Siitä sitten myöhemmin lisää!

-Noora

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

TV-vinkki!

Bongasin noin viikko sitten telkusta mielenkiintoisen Prisma-dokumentin Koira kumppanina. Paljon kiinnostavaa asiaa koirasta ihmisen kumppanina ja eri roduista oman käyttötarkoituksensa äärellä. Lämmin suositus kaikille koiraihmisille! Kyseinen dokkari on edelleen nähtävissä Yle Areenassa, suora linkki tässä: http://areena.yle.fi/1-2179739

Käykäähän kurkkimassa, jos ette vielä ole nähneet!

(Pssst.. Myös kissaihmisille on tarjolla oma dokkarinsa: Prisma: Kissojen salattu elämä. Se on kolmiosainen ja eka osa löytyy vielä Areenasta: http://areena.yle.fi/1-2649376 Mielenkiintoista katsottavaa tämäkin!)

-Noora

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Agilityn maajoukkuekarsinnat 2015

Tänä viikonloppuna Suomen parhaat agilitykoirakot kokoontuivat Jyväskylään kaksipäiväisiin maajoukkuekarsintoihin. Järjestäjänä toimi Jyväskylän Agility Team ja paikkana JAT-Tila -halli Killerillä. Kun tämän tason tapahtuma saatiin kotikaupunkiin, niin tottahan sitä piti päästä katsomaan, ja lauantai-iltapäivänä vierähti hyvä tovi maksien hyppyrataa seuratessa. Kisasuorituksia on tullut seurattua myös netin livestriimeistä paljon pitkin viikonloppua, loistavaa että siihenkin on mahdollisuus!


Huippukoiria oli hienoa seurata livenä, erityisesti maksien hyppyradalta jäi mieleen bordercollie Gaia ohjaajanaan Anna Orenius. Livestriimin kautta on myös tullut todistettua useita hienoja ratoja, esimerkkinä niistä tältä aamulta belgianpaimenkoira groenendael Zorron ja ohjaajansa Kim Kurkisen suoritus maksien agilityradalla sekä junioriohjaaja Elsi Pullin ja mudi Didin suoritus medien agilityradalla. Viihdettä parhaimmillaan!


JAT ansaitsee jättimäisen hatunnoston hienojen kisojen järjestämisestä. Ainakin yleisön näkökulmasta kaikki toimi hienosti, paikalta sai purtavaa, kuulutukset pitivät ajan tasalla ja hallin reunoilla oli katsomot. Jo mainitsemani livestriimi kuulutuksineen on toiminut todella moitteettomasti (pieniä äänen ja kuvan eriaikaisuuksia lukuun ottamatta) ja ollut ihan mahtava tapa seurailla kisoja myös kotoa käsin. Loistavaa työtä!

Yleisöä riitti seuraamassa lauantaista maksien hyppyrataa
 
Kisojen tunnelma täytyy mainita erikseen. Kliseisesti sanottuna tässä oli ilmassa juuri sitä suuren urheilujuhlan tuntua: yleisö eli koko ajan voimakkaasti mukana kisaajien suorituksissa, hallin täyttivät riemunkijahdukset, aplodit ja syvät huokaukset. Todella tiivis ja lämmin tunnelma, johon oli mukava osallistua katsojana ja varmasti myös kisaajana!
 
Haluatko päästä seuraamaan tätä kaikkea? Kisat ovat vielä tämän sunnuntaipäivän ajan hyvässä vauhdissa. Jos asustelet Jyväskylässä tai lähialueilla, ota suunnaksi Killeri. Jos et pääse paikalle, niin tulospalvelu ja hehkuttamani livestriimi löytyvät täältä: karsinnat2015.jatti.fi
 
 
Tähän loppuun täytyy lyhyesti kertoilla omia kuulumisia koiramaailman ulkopuolelta, nimittäin allekirjoittaneen syksyn (ja tulevien vuosien) suunnitelmat saivat perjantaina vahvistuksen: minut hyväksyttiin opiskelemaan ykköshakutoiveeseeni, ja olen siis ensi syksystä alkaen Jyväskylän yliopiston äidinkielenopettajaopiskelija!
 
-Noora


lauantai 20. kesäkuuta 2015

Miksi juuri cockerspanieli?

Viime aikoina lukemissani blogeissa on näkynyt useampia postauksia, miksi juuri joku tietty rotu on valikoitunut omaksi koiraksi. Siispä minä myös! Miksi juuri cockeri?

Kuten moni varmasti tietää, meidän perheeseen cockeri valikoitui puhtaan sattuman kautta. Ei ehkä se maailman luotettavin ja harkituin tapa ottaa koira, mutta meidän kohdalla onnisti. Ja tähän väliin on mainittava, että toki otimme rodusta selvää ja kävimme tutustumassa kasvattajaan ja useisiin hänen koiriinsa ennen päätöstä Depin ottamisesta. Se oli menoa sitten, ja näiden vuosien varrella on vain vahvistunut se ajatus, että oma ensimmäinen koirani tulee olemaan cockeri. En missään tapauksessa sulje pois myös muiden rotujen mahdollisuutta joskus myöhemmin, mutta cockerin kanssa haluan ehdottomasti aloittaa harrastusmaailmaan tutustumisen. 


Luonne ja terveys

Tärkeimpiä syitä, miksi cockeri on minun rotuni. Pidän sen iloisesta ja avoimesta olemuksesta, ja hännästä, joka ei ikinä lakkaa heilumasta. Cockerilla riittää virtaa ja intoa aina, sillä on miellyttämisenhalua ja se viihtyy ihmisten seurassa. Cockereissa, kuten toki kaikissa roduissa, on suuriakin eroja yksilöiden välillä esimerkiksi kovuudessa/pehmeydessä, mutta pääpiirteittäin cockerin luonne on puhdasta kultaa. Perusterveys on myös kunnossa, mitään suurempia vakavia haittoja ei ole. Korvat ovat mainettaan helpommat (nykyään huulipoimujen tulehdukset taitavat olla korvia isompi ongelma) ja toivon, että jalostuksen linjaukset pysyvät jatkossakin sellaisina, että esimerkiksi lonkkien, polvien ja silmien tilanne säilyy rodussa hyvänä. Deppi ja Jasu täyttävät syksyllä 9v ja ovat säilyneet koko ikänsä todella terveinä.

Monipuolisuus 

Kenties tärkein ominaisuus. Näyttelyt, toko, agility, rallytoko, mejä, koiratanssi, dobo, käytännön metsällä käynti... Lista on pitkä, ja cockerin kanssa voi kokeilla kaikkea. Pk-oikeuksia siltä ei löydy, mutta melkein kaikki muu sitten onnistuukin. Itseäni kiinnostaa näyttelyiden lisäksi ainakin toko, rallytoko, mejä ja agility, joita haluaisin oman koiran kanssa kokeilla. Etsin nimenomaan harrastuskoiraa, en välttämättä maajoukkuetason kisatykkiä. Toki haluan startata kisoissa koirani kanssa, mutta meidän molempien iloksi ja hauskanpidon vuoksi, en niinkään verenmaku suussa kilpaillen. Haluan tutustua harrastusmaailmaan monipuolisesti, kokeilla ja oppia yhdessä koiran kanssa. Siihen cockeri on täydellinen kaveri.



Ulkonäkö

Cockeri on minulle juuri sopivan kompakti pakkaus. Se on niin sanottu "koiran kokoinen koira", mutta kulkee tarvittaessa sylissä, sopeutuu hyvin kerrostaloon ja matkustaa kätevästi autossa, bussissa tai junassa. Kaunis turkki, joka toki vaatii trimmausta ja huolenpitoa, mutta kuuluu olennaisesti cockerin olemukseen. Useita värejä, joista itselle sydäntä lähinnä on blue roan, blue roan tan ja orange roan. Yksivärisetkin ovat kivoja, mutta kun on kirjavia katsellut vuositolkulla, niin kummasti niihin vaan mieltyy.

-Noora


keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Iloa ja hyvää mieltä

Seuraava Mirkan ja Rillan blogista vuodelta 2013 löytynyt tekstinpätkä on pakko jakaa täälläkin, niin täydellinen se mielestäni on. Sekaan on ripoteltu hyvän mielen kuvia vuosien varrelta.



Aina silloin tällöin minulle sanotaan, "piristyisit, sehän on vain koira," tai "tuo on aika paljon rahaa vain koiraan." He eivät ymmärrä kuljettua matkaa, kulutettua aikaa, eivätkä kuluja jotka liittyy "vain koiraan."

Jotkut ylpeimmistä hetkistäni liittyvät "vain koiraan." Monia tunteja on kulunut ja ainoa kumppanini on ollut "vain koira," mutta kertaakaan en tuntenut itseäni vähäisemmäksi.

Jotkin surullisimmista hetkistäni ovat johtuneet "vain koirasta," ja noina pimeyden päivinä, "vain koiran" lempeä kosketus antoi minulle lohtua ja syyn voittaa tuo päivä.



Jos sinäkin ajattelet, että sehän on "vain koira," ymmärrät varmasti myös sanonnat kuten "vain ystävä, " "vain auringon nousu," tai "vain lupaus."

"Vain koira" tuo elämääni sen aidoimman ystävyyden, luottamuksen ja puhtaan pidättelemättömän riemun.
"Vain koira" tuo esiin myötäelämisen ja kärsivällisyyden jotka tekevät minusta paremman ihmisen.
"Vain koiran" vuoksi nousen aikaisin aamulla, teen pitkiä kävelylenkkejä ja katson odotuksella tulevaisuuteen. Joten minulle, ja kaltaisilleni ihmisille, se ei ole "vain koira" vaan tulevaisuuden toiveiden ja unelmien ruumiillistuma, menneisyyden rakkaimmat muistot, ja puhdas riemu tässä hetkessä.


"Vain koira" tuo minusta esiin sen mikä on hyvää ja ohjaa ajatukseni pois itsestäni ja päivän huolista.
Toivon, että jonakin päivänä he voivat ymmärtää, ettei se ole "vain koira," vaan se asia, joka antaa minulle inhimmillisyyden ja erottaa minut "vain miehestä tai naisesta."
Seuraavan kerran kun kuulet sanonnan "vain koira", hymyile - koska he "eivät vain ymmärrä."


-Noora

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Kuvasatoa ja poikien kuulumisia

Miten helppoa voi elämä olla, kun saa laitettua postauksiin kuvat omalta koneelta. Tykkään! Sen kunniaksi muutama uusi otos pojista, perjantaiselta metsälenkiltämme ja sen jälkeen kotipihasta. Hyttysiä oli jo ilmaantunut ihan kohtuullisesti, se tuli huomattua metsässä pyöriessä. Poikia ne eivät juurikaan häiritse, onneksi.

 Poikien tyylinäyte luoksetulosta. Edessä Jasu, taaempana Deppi.


 Jasu kurkkaa välillä taakseen, että ihmiset tulevat perässä.


 Ihmettelyä, etualalla Deppi ja takana Jasu.

Poikien alkukesään kuuluu hyvää. Ne voivat hyvin ja nauttivat koiranelämästä ja ulkoilusta, nyt kotiväen ollessa kesälomalla poikien päivät ovat täynnä puuhaa. Sen huomaa iltaisin ja öisin, jolloin uni todellakin maistuu, kun päiväunia ei tule nukuttua samalla tavalla kuin yksin kotona ollessa.


 Kotipihapose, Depillä tyylikkäästi silmät kiinni :D





 Deppi ja Jasu 8v 7kk.

Pitkään aikaan ei olla temppuiltu poikien kanssa yhdessä, kesällä sekin harrastus täytyy ehdottomasti elvyttää kun ulkona on tilaa tehdä vaikka mitä. Jasun kanssa puuhailin perjantai-iltana jotain pientä, lähinnä sivulletuloja, istumisia ja lyhyitä luoksetuloja sekä joitakin temppuja. Voi vitsi miten sillä oli kivaa! Näitä lisää ja paljon.

Loppuun vielä Verneri tiivistää kissojen kuulumiset!
 
-Noora

torstai 4. kesäkuuta 2015

Koiranomistajan kesäriesat

Kesä tuo mukanaan kärpästen, auringon ja uimareissujen lisäksi joitakin iänikuisia riesoja, joihin koiran- ja kissanomistajienkin on varauduttava. Kahden koiran ja kolmen kissan kanssa sattuu aina välillä kaikenlaista, se on tullut vuosien varrella huomattua, ja siksi kokoan tähän muutaman yleisen kesäriesan ensiapu- ja toimintaohjeineen.

Muistathan, että vakavissa tapauksissa sekä ensiavun antamisen jälkeen kannattaa aina hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle!

Lämpöhalvaus

Kesähelteillä vaaniva lämpöhalvaus oireilee voimakkaana läähättämisenä, kuolaamisena, levottomuutena ja hoiperteluna, sekä sinertävinä tai purppuranpunaisina/kirkkaanpunaisina limakalvoina (tämä on helpoin tarkistaa ikenistä). Oireileva koira tai kissa tulee siirtää pois kuumasta varjoon ja aloittaa viilennys kastelemalla tassut, vatsanalus ja korvanlehdet viileällä vedellä sekä asettaa esimerkiksi märkiä pyyhkeitä pään ja kaulan ympärille, vatsan alle, nivusiin ja kainaloihin. Eläimen tulee antaa juoda viileää vettä halutessaan. Viilentämistoimenpiteet ovat tärkeitä, mutta koiraa tai kissaa ei saa upottaa kokonaan kylmään veteen. Ensiapu tulee antaa aina välittömästi ennen eläimen kuljettamista eläinlääkäriin!

Yksi yleisimmistä lämpöhalvauksen aiheuttajista on kuumaan autoon jättäminen. Tätä näkee edelleen joka kesä paljon myös näyttelyissä, ja jaksan hämmästellä miten ihmiset eivät lukuisista muistutuksista huolimatta ymmärrä, että eläintä EI SAA lämpimällä säällä jättää autoon hetkeksikään yksin. Jos näet jossakin kesänäyttelyssä tai muussa tapahtumassa autoon yksin helteellä jätetyn koiran, eikä omistajaa näy lähettyvillä, käy nykäisemässä hihasta lähintä järjestyksenvalvojaa. He kuuluttavat auton rekisterinumeron ja pyytävät omistajaa hakemaan koiran pois tai tarvittaessa murtautuvat autoon itse.

Punkit, kyynpuremat ja hyönteisten pistot

Punkkien karkottamiseen kannataa käyttää siihen tarkoitettuja valmisteita, esimerkiksi punkkipantoja tai turkkiin laitettavaa liuosta, ja noudattaa tarkasti pakkauksen ohjeita. Punkkien poistamiseen on hyvä varata punkkipihdit ja seurata puremakohtaa parin päivän ajan poistamisen jälkeen.

Jos havaitset lemmikissäsi punkin pureman jälkeen yleistä huonovointisuutta, kuumetta, lihas- ja nivelkipuja tai hermosto-oireita, kuten vapinaa, tulee hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle ja tarkistuttaa, onko kyse puutiaisaivokuumeesta, borrelioosista tai anaplasmoosista. Kahta viimeksi mainittua hoidetaan antibiooteilla, kunhan diagnoosi saadaan tehtyä ajoissa. Virusperäisen puutiaisaivokuumeen oireet helpottavat valtaosalla lemmikeistä itsekseen.

Kyynpurematapauksissa koira tai kissa tulee viedä välittömästi eläinlääkäriin, missä arvioidaan potilaan tila ja aloitetaan tarvittava hoito. Kyytableteista ei ole mainittavaa hyötyä, eikä puremakohtaa saa puristaa tai viiltää millään tavoin auki. Oireet saattavat pahentua parin vuorokauden sisällä puremasta, joten eläin saattaa tarvita tehokkaampaa hoitoa useamman vuorokauden ajan.

Ampiaisten, mehiläisten ja muiden pörriäisten pistoista aiheutuvaa kutinaa, kipua ja tulehdusta voi lievittää paikallisantiseptilla. Hurjimpiin oireisiin voi antaa ihmisten kyytabletteja, noin 1 tabletti/10 elopainokiloa.

Haavat ja hot spotit

Syvät, kaikkien ihokerrosten läpi ulottuvat haavat vaativat usein tikkejä, pienempiä pintahaavoja voi aluksi hoitaa kotikonstein ja viedä sen jälkeen koiran tai kissan eläinlääkärin tarkastettavaksi mahdollisten jatkohoitotoimenpiteiden varalta.

Karvojen pääsy haavaan tulisi estää, eli ensiapu kannattaa aloittaa leikkaamalla karvat pois haavan ympäriltä. Haava tule puhdistaa liasta ja roskista puhtaan veden avulla ja taputtele kuivaksi, jonka jälkeen haavaan voi laittaa antiseptista ainetta ja suojata sen siteellä likaantumiselta ja nuolemiselta.

Hot spotit eli yhtäkkiä ilmestyvät märkivät ja kipeät ihotulehdusläiskät ovat kesäisin uimarikoirien ja erityisesti noutajien riesana. Kosteat ja hautovat olot altistavat helposti pinnalliselle ihon bakteeritulehdukselle. Tyypillisimmin hot spotit ilmaantuvat poskiin, kaulaan ja takaselkään.

Ensiapuna karvat tulee leikata pois tulehtuneelta alueelta ja vielä n. 1 cm verran terveeltä näyttävän ihon alueelta. Märkäeritteen voi huuhdella pois haalealla vedellä sideharsotaitoksen tai pumpulin avulla, ihoa hankaamatta. Taputtele iho huuhtelun jälkeen kuivaksi ja levitä koko alueelle paikallisantiseptia. Alueen nuoleminen tulisi estää kokonaan, parhaiten se onnistuu kaulurin avulla. Jos kotoa löytyy koirien kipulääkettä, sitä voi antaa pienen määrän oloa helpottamaan. Mikäli alue leviää tai ei ala kuivua parissa päivässä, käynti eläinlääkärissä on paikallaan.


Me ollaan oltu onnekkaita ja vältytty isommilta haavereilta ja ongelmilta punkkeja lukuun ottamatta, edes hot spotit eivät ole koskaan vaivanneet, vaikka Deppi varsinkin järvessä viihtyy kesäisin. Toivottavasti sama meininki jatkuu, ja mahdollisimman moni muukin välttyy kesäriesoilta!

-Noora

(Postauksen laatimisen apuna ja lähteenä käytetty Univet-eläinlääkäriaseman asiakaslehti Kamua, nro 1/2014.)